keskiviikkona, syyskuuta 30

yön pimeinä tunteina



Pengoin laatikosta kasan kankaita. En edes tarvi inspiraatiota. Aikaa vaan. Illalla kun saa lapset nukkuun on ite niin poikki, että kaatuu sänkyyn. Lauantaita ootellessa siis.
Nuo kankaat on kirpparilöydöksiä ja olleet ensin mun raskausaikaisia hameita. Jo kolmatta kertaa kiertoon siis :)

alkuräpellystä



---Tässä se nyt on. Mun oma levähdyspaikka. Mukava alkaa kirjottelemaan ja kuvaamaan mitä tää jokasyksyinen luomisentuska saa aikaan meidän äitissä :) ---




Ukko ja Iloinen nukkuu. Just ennen nukahtamistaan sain Iloiselta maailman ihanimman kikatuksen. Miten 2.5 kuukautinen voi osata kikattaa? Olin jo unohtanut Ukon ajoilta miten se sykähdyttää. T:llä huomenna 25vee synttärit, joita juhlitaan työreissun takia jo tänään. On meillä nuori isä :) Mitähän tuota leipois?

Tekasin tuossa radiota kuunnellessa ja kahvia juodessa kasan nappeja valmiiksi. En tiiä mihin niitä pistäisin, mutta luulisin, että Iloiselle tuunaan kirpparikankaista muutaman mekon varastoon oottamaan kasvamista. Liivimekon tyyppisen, jossa olis olkapäillä tuollaiset ihanat napit!Pitää alkaa suunnittelemaan.

.